tiistai 24. syyskuuta 2013

11# Eka pukki!

Heips!

Lauantaina pääsin ainakin neljän vuoden tauon jälkeen pyörehkön, valkean ponin selkään.

Tunti alkoi tavallisesti alkukäynneillä. Siinä opettaja alko kertomaan kulmaan ratsastamisen ohjeita. Kävelyn jälkeen kerättiin ohjat ja harjoteltiin tosiaan sitä syvälle kulmiin ratsastamista, taivuttamista ja johtavaa ohjasotetta. Nostettiin hetken treenin jälkeen ravi ja silloin alkoi ilmetä ongelmia. En oikein saanut ponia liikkeelle ja sieltä tuli pari pukkia. Se oli eka kerta (ihan tosi), kun olin hepan selässä sen pukittaessa. 4-vuotiaana aloitin jo talutustunneilla ja nyt vasta koin ekan pukin.. Outoa. Mutta hei mä oon ylpee, kun en tullu alas. Oon jotenkin kuvitellu et siellä ois haastavampaa pysyä kyydissä, mutta ehkä noi oli vaan pikkusia ja pehmeitä pukkeja ;)
No mutta sitten kun saatiin poni opettajan avustuksella raville lähdin keventelemään ja harjoittelemaan sitä johtavaa ohjasotetta. Se ihan oikeasti auttoi tuossa kulmiin ratsastamisessa! Istuttiin satulaan ja jatkettiin tehtävää. Välillä otettiin kulmat pois ja jäätiin pääty-ympyrälle ja sitten taas kulmat takas jne. Puolessa välissä tuntia välikäynnit, jatkettiin tehtävää ja jossain vaiheessa sitten piti nostaa pääty-ympyrällä laukka. Minulla jäi laukat välistä lukuunottamatta sitä pientä pätkää, jonka poni laukkasi toista hevosta päin aikeissa syödä tämä hampaat irvessä ja korvat niskassa, mutta ilman vahinkoja kuitenkin tunnista selvittiin. Siitä tunnista ei "vauhtia ja vaaratilanteita" jännitystä ja yllätyksiä puuttunut. Takana hieman huonosti mennyt, mutta silti opettava tunti.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

10# Tallipäivä

Ratsastin eilen suht. herkällä, rautiaalla, piirtopäisellä tammalla.

Ensin oli alkukäynnit... Sitten alkuraveissa mä yritin vähän päästä volteille ja ympyröille, mutta kun meitä oli 7 puolella kentällä niin sitten ei oikein ollu tilaa tulla takasin uralle niin ne jäi sitten siihen :D Vähän ajan ravausten jälkeen alettiin taas voimakevennystä harjottelemaan. Siinä mulla tuli taas ongelmaa jalkojen kanssa, ku ne ei pysyny paikallaan ja jos mä sain ne pysymään paikalla niin polvet puristi satulaa eikä kantapäät pysyny alhaalla. Sit käveltiin vähän aikaa ja jatkettiin tauon jälkeen taas voimakevennystä ravissa.
Sitten me jatkettiin pohkeenväistön harjottelemisella käynnissä. Heppa meni ihan sopivaa tahtia, pysy suht. suorana jne. mutta en mä sitä kyllä oikeen väistämään saanu. Kyllä mä pari kertaa sen tunsin, että JES nyt tää heppa ihan oikeesti väisti, mutta pääasiassa se oli kuitenkin sitä kaulan suorana pitoa ja sitä että yrittää saada painoa oikeelle istuinluulle jne.
Pohkeenväistöä siis harjoteltiin toisella pitkällä sivulla niin, että etuosa tuli uralla ja takaosa uran sisäpuolella. Toinen pitkä sivu ravattiin.
Tehtävä jatkui muuten samaan malliin, mutta ravin sijaan laukattiin se sivu missä ei väistetty. Laukat meni ihan ok... Se satulahuoneeseen jääny raippa ois tosin voinu olla kätevä, kun nostot oli vähän laiskoja ja hitaita niin pienikin napautus ois voinu saada hepan aktiivisemmaks.
Laukkojen jälkeen oli vielä loppuravit ja käynnit.

Kun olin hepan hoitanut pois jäin vielä kattomaan seuraavaa tuntia. Se oli C-tunti (itse olen C/B-tunnilla) ja ne harjotteli pohkeenväistöä ravissa. Laukkojen kohdalla yhden ponin takapää vähän lennähteli, mutta kukaan ratsastaja ei lennelly. Kun olin ollut tallilla kolmisen tuntia alkoi väsymys jo tuntua ja mut tultiin hakemaan kotiin.

Kiva päivä oli tuo eilinen!

lauantai 7. syyskuuta 2013

9# Ei niin hyvä fiilis

Moi vaan! Mun nyt teki mieli tähän väliin vähän kirjottaa vähän noista vuokrisetsinnöistä ja sitten vähän sellasta lifestyle puolen asiaa myös.


Mä olen lähettänyt kolmelle hevosen omistajalle viestiä olevani innokas vuokraamaan/hoitamaan. Niistä yksi vastasi ja sitä yhtä mä kävin kokeilemassa, se oli mulle liian vaativa.
Yksi hevosen omistaja on lähettänyt mulle viestiä, että kelpaisin hoitajaksi/vuokraajaksi. Hevonen oli liian kaukana.

Mulla on ht-netissä viidessä eri osiossa ilmoitus itsestäni ja siitä, että etsin hoito-/vuokraheppaa. Lisäksi itse seuraan siellä viittä eri osiota, mistä vois löytyä hyvän olonen ilmotus, minkä laittajalle vois laittaa viestiä. Seuraan myös tori.fi'n ilmoituksia ja facebookissa erilaisten ryhmien ilmoituksia. 
Kevään ja alkukesän seurailin vähän vähemmän aktiivisesti ilmoituksia. 16.7. löytyi hyvän oloinen ilmoitus, kerroin vanhemmille haaveistani ja lähetin viestiä. Sen jälkeen olen seurannut aktiivisesti. 22.7. lähetin erään ponitamman omistajalle vietsiä. Minkäänlaista vastausta ei vieläkään ole kuulunut. 9.8. laadin sisareni kanssa oman ilmoituksen ht-nettiin. Samana iltana sain sähköpostiin vastauksen upean oloisesta vuokrisehdokkaasta, mutta kävi ilmi sen olevan liian kaukana. 15.8. lähetin sähköpostia eräälle hevosenomistajalle. Vielä ei ole kuulunut vastausta. Viimeksi tänään selasin kaikk ht-netin ilmoitukset. Kaikki oli liian kaukana tai ne jotka eivät olleet liian kaukana olivat liian kalliita, hankalia tai vähintään 4 vuotta itseäni vanhemmille... 

Nyt mua m.a.s.e.n.t.a.a. Mua melkein itkettää. Niin paljon mä haluaisin hoito- tai vuokrahevosen. Mä en vaan tiedä mitä mä voisin enää tehdä. Joku päivä mä koitan jaksaa pyöräillä tallille katselemaan. Mä kerään kaikki rohkeuden pienimmätkin rippeet ja menen sinne. 

Mua harmittaa, että se kaikista yleisin vapaa-ajan viete mulla on tietokoneen näytön ääressä istuminen. Puol vuotta mä suunnittelin aloittavani cheerleadingin kaverini kanssa. Mä peruin sen. Suurin syy siihen oli se, että halusin vuokriksen, enkä voinut/voi käydä kerran viikkoon ratsastustunnilla, kahdesti cheer-harkoissa ja sitten vielä vuokrata/hoitaa hevosta. Se oli liikaa. Mutta mä en vaan löydä sitä vuokrista...


Juu, oli tyhmä ja turha ja maailman idioottimaisin teksti, mutta kuitenkin. Niin. Siinä se on. Kiva jos joku jakso lukea ja vielä jaksaa kommentoida.

perjantai 6. syyskuuta 2013

8# Ferkku :3

Menin Fernetillä. Fernet on pieni russponi, ehkä hieman kermaa tummeman sävyisen karvan omaava. Tummat jouhet...

Alkukäynneissä poni tuskin liikkui eteenpäin ja alkuraiveissa poni teki muutaman äkkipysähdyksen ja lähti matelemaan sivulle, mutta yhtä lukuunottamatta sain poinin saman tien hallintaan. Ilman pahempia vaikeuksia kuitenkin selvittiin.

Me harjoteltiin taas voimakevennystä (ylös-ylös-alas). Keskittyessäni keventämiseen meinasi ravin tahti hajota. ja opettaja huomautteli heiluvista jaloistani. Myöhemmin sain kuitenkin kuulla menevän jo paremmin.
Välikäyntien jälkeen oli laukkatehtävä. Melko yksinkertainen, muttei silti liian helppo. Hyvää harjoitusta täsmällisten siirtymisien saamikseksi. Lyhyellä sivulla nostettiin laukka ja laukkaa sai jhatkaa toisen lyhyen sivun puoleen väliin. Vasempaan suuntaan meni hyvin, mutta suunnan vaihdoksen jälkeen en meinannut saada oikeaa laukkaa nostettua vaan tuli vastalaukkoja. Kun sitten kokeilin asettaa ennen puolipidätettä ja pohkeita meni paremmin. Ennen loppuraveja ja -käyntejä vielä laukattiin ryhmänä kenttää ympäri. Ei olla pitkään aikaan laukattu sellasta pitkää pätkää niin se tuntui kivalta "vaihtelulta".

Tässäpä tämä... Hieman sekava teksti eikä edes kuvia, mutta menkööt :)

7# Voltti x4

Eilen 24.8. oli vihdoin ja viimein hartaasti viikon ajan odotettu ratsastustunti.

Ratsastin rautiaalla Suomenhevosruunalla nimeltään Ossi. Ossi on oikein mukava hevonen. Tosi reipas ja kiltti, sekä selästä, että maasta käsin. Harjaamisesta ei ainoastaan hirveästi välitä.


Ossi oli jo tunnilla, joten mun tarvi vaan vaihtaa enkku-kamat, kun omaa tuntia ennen tosiaan oli western-tunti. Odottelun ja tallipihalla pyöriskelyn jälkeen kuitenkin pääsin hepan selkään. Alkuverkkojen jälkeen oli tehtävänä ratsastaa jokaisen suoran sivun keskelle voltti. Ossi ei ollut kauhean taipusa, mutta voltit meni muuten mielestäni ihan hyvin ja Ossi oli tosi mukava ratsastaa.



Sitten löysättiin tuntumaa ja oli välikäyntien aika. Välikäynneillä on musta itsestäkin mukava vähän hengähtää ja mietiskellä vähän ratsastusta tai vaikka kulunutta kouluviikkoa.

Muutaman kierroksen jälkeen oli laukkatehtävän vuoro. Muistaakseni vain toinen pitkä sivu laukattiin hakien täsmällisiä siirtymisiä. Tehtävä sujui ihan hyvin ja Ossi oli oikein kiva. Ei liikaa hätäillyt, kun monesti joutuu hieman ratsastaja hidastamaan.


Tunnista jöi kiva fiilis ja kun noita kuvia katsoo niin istunta näyttää hieman parantuneen... Hyvä minä! :D