Pikkutytön hevosunelmia: 4# Ja vihdoin se laukka nousi!

Moips!

Hyi mitkä kädet! Ja sit jalkoja vois kans korjata.

Pitkästä aikaa raahauduin tämänkin blogin puolelle, mutta kun pelkästään neljä päivää olin kokonaan reissussa ja sitten olen ollut kauhean laiska. Pitkästi en siis voi siitä torstain tunnista kirjoittaa, kun en muista :D

Kädetkädetkädet!

Sisko oli kuvaamassa ratsastusta. Myöhemmin kylläkin hieman järkytyin kuvia katsellessa, mutta jaa, ehkä mä sitten ens kerralla voin keskittyä noihin mokiin. Tietenkin osa saattaa olla tilanne kuvia, eli jalat hassusti, koska pyydän hepopaa eteenpäin ja muuta, mutta niin... Ja naama on peitetty koska en saa/halua näyttää sitä ja ilmeet oli kamalia :D

Ja katse menosuuntaan eikä päin vastoin!

Sipsi oli jo edeltävällä tunnilla, joten minun ei sitä tarvinnut hoitaa.

Tunti aloitettiin ihan pitkin ohjin kävelemällä, jonka jälkeen sitten kevyttä ravia jonkun aikaa. En oikein tullut ympyröitä tehneeksi vain koitin enemmänkin saada ponin reippaasti eteen.

Ja varpaat menosuuntaan eikä ponista poispäin.

En ole sataprosenttisen varma, mutta muistaakseni lämmittelyjen jälkeen nostettiin ryhmänä yksittäin laukka, eli siis ensin yksi ratsukko, sitten toinen, sitten kolmas jne. Minä sain laukan suoraan nostettua mikä oli positiivinen asia. En kuitenkaan saanut sitä alkuun ylläpidettyä vaan jouduin nostamaan sen useampaan kertaan ennen kuin siirsin itse ponin raviin.

En ole varma käveltiinkö taas tähän väliin, sillä meillä oli kyllä lämpimän sään vuoksi normaalia useammat välikäynnit, mutta kuitenkin seuraava tehtävä oli toiseen suuntaan laukkaaminen. Se ei sujunut yhtä hyvin, sillä en saanut ollenkaan laukkaa yllåäpidettyä, vaikka nostinkin sen. Muutaman laukka-askeleen jälkeen poni siirtyi raviin.

Toivottavasti tää on tilannekuva!

Tämän jälkeen seurava tehtävä sisälsi siirtymisharjoituksia. Ravista pysähdys, peruutus & raviin. Peruutukset sujuivat yllättävän hyvin, opettajakin kehui, mutta siirtymiset tapahtuivat käynnin kautta.

PÄÄ PYSTYYN!

Loppuharjoituksena oli sellainen tehtävä, joka aloitettiin kevyellä ravilla ja jokaisen suoran sivun puoleen väliin tuli n. neljä askelta käyntiä keventäen. Siinä oli hieman ongelmia, kun en taaskaan meinannut ponia saada suoraan raviin ja keventäminen ei onnistunut eteen pyytäessä.

Loppukäyntien jälkeen päästin hepsut ihan hyvillä mielin lomille.

Kyynärkulma...

Sitten kiitos Miralle, ensimmäisellä lukijalle. Halusin vielä ihan tässä postauksessa vastata tuohon sinun kommenttiin aiemmin.

Eli näin Mira kirjoitti: "Tää oli kiva postaus. Voisit kyllä kirjoittaa vähän pidemmin mutta hyvä näinkin. Mun mielestä laukka on helpompi nostaa voltilla/ympyrällä. Jos hevonen menee vain kiitoravia laukkapohkeesta niin laukan saa nousemaan puolipidätteellä. :) tiesit tämän varmaankin jo mutta sanoinpahan vaan. Sulla on kiva blogi :)"

Ja näin mä tuohon ohjeeseen haluan vastata: Niinkuin varmaan leirillä estetunnilla huomasit mä monesti rupeen käsillä tekemään liikaa, kun pitäisi moneen asiaan samaan aikaan keskittyä. Noilla laukkaympyröillä mä käytän liikaa kättä, enkä myötää ja anna hepalle tilaa laukkaan. Mä en ohjaukselta saa kunnolla valmisteltua laukkaa ja annan vain epämääräiset laukkapohkeet. Ja puolipidätteen kauttahan laukka aina kuuluukin nostaa :)